Pikkusydän
Dicentra sp.
Noin 20 cm vanha koristekasvi, kukkii lähes koko kesän varjoisilla paikoilla. Nuokkuvat, vaaleanpunertavat tai valkoiset kukat muistuttavat kapeaa sydäntä. Sirot, saniaismaiset lehdet. Päivölässä kasvaa vaaleanpunaista kesäpikkusydäntä..
Pikkutalvio
Vinca minor
Varpukasvi, jonka rennot, pitkät varret ja ainavihannat lehdet peittävät suuriakin maa-aloja. Kukkii alkukesällä sinisin tai sinivioletein kukin. Käytetty ennen vanhaan lääkekasvina mm. verenpaineeseen.
Punaherukka
Ribes rubrum
eli punainen viinimarja kuuluu Päivölän perinteisiin hyötykasveihin. Punaherukkaa on viljelty Euroopassa yli 300 vuotta, Suomessa ainakin 1800-luvulta alkaen. Kookas pensas esiintyy myös luonnonvaraisena. Kukkii alkukesällä pienin, kellanvihrein kukin, punaiset, happamat marjat kypsyvät terttuihin elokuussa..
Puna-ailakki
Silene dioica
Niityiltä ja rannoilta puutarhoihin siirretty luonnonkukka. Varsi karvainen, lehdet soikeat. Punaiset kukat aukeavat alkukesällä. Kasvi on kaksikotinen eli sillä on hede- ja emikukkia. Hedekukat voivat kukkia pitkään, emikukat lakastuvat aikaisemmin ja muodostavat siemenkodan.
Punalehtiruusu
Rosa glauca
Kookkaita pensaita muodostava ruusu, varret tiheään piikikkäät. Sinipunertavat lehdet. Pienet, vaaleanpunaiset kukat puhkeavat keskikesällä, loppukesällä muodostuvat pienet, tummat kiulukat. Ennen vanhaan suosittu puutarhapensas kestävyytensä ja vaatimattomuutensa vuoksi.
Pystykiurunkannus
Corydalis solida
Kevään ensimmäisiä kukkijoita, aukaisee lilan kukintonsa heti lumen sulamisen jälkeen, ennen ruohon viherrystä. Viihtyy laidunniityillä ja rantalehdoissa, joista siirretty puutarhoihin. Varsi noin 15 cm korkea, lehdykät koristeellisen liuskaiset. Muodostaa laajoja kukkamattoja. Kukinnan jälkeen kuihtuu kokonaan pois.
Pähkinäpensas
Corylus avellana
Kookas, 2-5 metriseksi kasvava pensas. Kukkii varhain keväällä keltaisin hedenorkoin. Lehti pyöreähkö, tyvestä herttamainen, karvainen ja pehmeä. Erottuu jalavan lehdestä joka on karkea, suippo ja pitkäkärkinen. Vaatelias lehtokasvi, jonka pähkinöitä käytetty ennen vanhaan ravintona ja oksista tehty vihtoja.
Päivänkakkara
Leucanthemum vulgare
Keskikesästä syksyyn saakka kukkiva laidunniittyjen ja vanhojen puutarhojen laji. Kukka, mykerö, muodostuu kahdenlaisista kukista: keskustan keltaisista ja laitojen valkoisista. Pienet lehdet tyviruusukkeena ja harvakseltaan varressa. Perhosten ja muiden hyönteisten suosikki. Perinteen mukaan vastaa kysymykseen, rakastaako ihastuksen kohde vai ei.
Rantakukka
Lythrum salicaria
Noin metriseksi kasvava rannoilla viihtyvä luonnonkasvi, suosittu myös puutarhoissa. Kapeat lehdet. Pysty, purppuran punainen kukinto aukeaa loppukesällä.
Raparperi
Rheum rhabarbarum
Helppo tunnistaa suurista lehdistä ja kahden metrin korkeuteen nousevista kukkavarsista. Raparperin lehtiruodista on valmistettu ensimmäisiä makeita jälkiruokiamme. Voi sanoa, että raparperi on ensimmäinen Suomessa hedelmän tapaan käytetty puutarhakasvi. Raparperista on jäljellä paljon vanhoja lajikkeita. Päivölän raparperin alkuperää selvitetään geenitutkimuksessa.
Riippajalava
Ulmus glabra 'Pendula'
Pieni puu, vuorijalavan riippaoksainen muoto. Suuret, karheat lehdet. Suosittu puistojen koristepuu.
Rohtoraunioyrtti
Symphytum officinale
Lähes 1,5 metriseksi kasvava vanha lääkekasvi. Varsi ja lehdet karvaisia. Kukkii keskikesällä sinipunaisin kukin. Kimalaisten suosikki. Käytetty ennenvanhaan mm. luunmurtumien ja haavojen hoitoon. Leviää voimakkaasti ja säilyy kauan vanhoilla talojen ja hyötytarhojen paikoilla.
Rohtosuopayrtti
Saponaria officinalis
eli suopayrtti. Noin 30-90 cm korkuiseksi kasvava koriste- ja hyötykasvi. Varsi jäykähkö, lehdet soikeat. Kukkii loppukesällä hennon vaaleanpunaisin, tuoksuvin kukin. Juuri sisältää vaahtoavaa saponiinia. Kasvia onkin käytetty saippuan tapaan. Suopayrtillä lääkitty myös yskää.
Ruohosipuli
Allium schoenoprasum
eli ruoholaukka. Noin 30 cm lehdetön varsi tuntuu sormissa ontolta putkelta. Tuoksuu voimakkaasti sipulilta. Kukkii keskikesällä sinipunaisin kukin. Vanha, suosittu yrtti, joka on siirretty luonnosta puutarhoihin. Käytetty myös lääkekasvina. Kasvaa lähellä Päivölän torpan pääovea kukkapenkissä, josta sitä on ollut helppo hakea mausteeksi ruokiin.
Ruskolilja
Lilium bulbiferum
Noin metrin korkuiseksi kasvava vanha koristekasvi. Lehdet kapeat. Kukkii loppukesällä oranssein kukin. Mahdollisesti Suomen puutarhojen yleisin lilja, jota näkee usein vanhojen talojen ja puutarhojen paikoilla. Sanotaan myös keisarinkruunuksi. Vanhat liljakannat ovat puutarhojen arvokasta kasviperinnettä..
Ruusumalva
Malva alcea
Noin 80 cm, pensasmaisesti kasvava koristekasvi. Lehdet liuskaiset, sirot. Kukkii loppukesällä isoin, vaaleanpunaisin kukin. Malvat ovat suosittuja vanhoja koristekasveja, joista osa risteytyy keskenään. Päivölän ruusumalvoissakin voi olla mukana myskimalvaa.
Päivölän torppa ja puutarha
Tervetuloa tutustumaan Päivölän torpan kasveihin. Torppa ja puutarha sijaitsevat Tarvasjoen kylässä, Hämeen härkätien varrella, ja torppa tunnetaan myös nimellä Kertun tupa.
Tällä sivustolla voit selata kaikkia torpan puutarhan kasveja tai tutustua eri vuodenaikoina kukoistaviin lajeihin.
Puutarha on yksi Tarvasjoen kylän vanhimmista. Siellä kasvaa useita suomalaiseen puutarhaperinteeseen kuuluvia ja ilmastoon sopeutuneita vanhoja perinnekasveja. Puutarhaa hoitavat kotiseutuyhdistys Tarvaisten talkoolaiset, jotka myös kunnostavat torpan päärakennusta.
Lisätietoa torpasta voi lukea sivun vasemmasta palstasta aukeavista linkeistä.
Sivuston kuvat on ottanut tiedetoimittaja Marjatta Sihvonen. Kuvien käyttö muuhun tarkoitukseen vain sovitusti.
Sivuston toteuttamista on tukenut Suomen tiedetoimittajain liitto.