Auringontähti
Telekia speciosa
Yli kaksimetriseksi komeimmillaan yltävä vanha koristekasvi. Kasvaa luonnonvaraisena Itä-Euroopassa ja Kaukasuksella. Kookkaat lehdet tummanvihreät, alta karvaiset, lehden reuna epäsäännöllisen sahalaitainen. Kukkii loppukesällä keltaisin mykerökukin, joiden keskusta on ruskehtavan keltainen. Vanhojen kartanopuistojen koristus.
Aurinkonauhus
Ligularia stenocephala
Syvänkeltaiset kukat korkeassa, punaruskeassa varressa. Kukkii loppukesällä. Lehdet tummanvihreät, liuskaiset ja sahalaitaiset. Houkuttelee perhosia. Noussut viime vuosina suosioon puutarhoissa ja puistoissa.
Etelänruttojuuri
Petasites hybridus
Vaaleanpunaiset kukat nousevat keväällä, kesällä kasvavat suuret, munuaismaiset lehdet pitkiin varsiin. Aasiasta peräisin oleva vanha lääkekasvi, jonka juuren on uskottu suojaavan rutolta. Tuotu Suomeen 1600-luvulla, käytetty meillä vatsavaivoihin, päänsärkyyn ja astmaan. Nykyisin koristekasvi. Luontoon levitessään haitallinen vieraslaji.
Hapankirsikka
Prunus cerasus
Pieni puu, kukkii keväällä valkoisin kukin ja tuottaa syksyllä voimakkaan makuisia kirsikoita. Runko ruskea, lehden yläpuoli kiiltävä. Ennen vanhaan melko yleinen hyötytarhojen hedelmäpuu, jota on kasvatettu Päivölässä ainakin 1900-luvun alkupuolella. Päivölän kirsikkalajike on todennäköisesti yleinen kuulasmarja.
Harjaneilikka
Dianthus barbatus
Vanha koristekasvi, josta merkintöjä Suomen pihoista jo 1700-luvulta. Kapeat lehdet. Kukkii loppukesällä. Päivölässä kasvaa vaalean- ja tummanpunaisia, valkoisia ja monivärisiä harjaneilikoita.
Imikkä
Pulmonaria obscura
Vaaleanpunaiset kukat, jotka muuttuvat vähitellen sinisiksi. Kukkii varhain keväällä. Kesällä kasvin tunnistaa lehtiruusukkeista, joissa suuret, herttamaiset ja hennon karvaiset lehdet. Lounaisissa lehdoissa viihtyvä luonnonkukka, suosittu myös puutarhoissa.
Isokäenrieska
Gagea lutea
Noin 10-20 cm korkea sipulikasvi, joka kukkii varhain keväällä. Keltaiset kukat, joiden alapinta vihertävä. Vankempi ja isokokoisempi kuin lähisukulainen pikkukäenrieska. Kapeat, pitkät, teräväkärkiset lehdet. Luonnonkukka, jota on todennäköisesti siirretty Päivölään jokivarresta.
Isomaksaruoho
Hylotelephium telephium
Paksut, sileät lehdet ja vaalea tai punertava kukka. Luonnonkukka, joka viihtyy kalliolla ja jota on siirretty puutarhoihin.
Japaninruusukvitteni
Pieni, alle metrin korkuinen pensas. Kukkii alkukesällä loistavan oranssein kukin, jotka piilottelevat usein oksien tyvessä, lehtien alla. Pienet, kiiltäväpintaiset lehdet. Tuottaa myöhään syksyllä sitruunanmakuisia, keltaisia hedelmiä. Vaatelias koristekasvi.
Japanintatar
Fallopia japonica
Yli kaksimetriseksi kasvava, suurilehtinen koristekasvi. Varsi punaruskea. Sanotaan usein myös japaninbambuksi. Suosittu vanhojen kartanopuistojen kasvi, jota on kasvanut myös Päivölän tuvan seinustalla. Haitallinen vieraslaji, minkä vuoksi sitä yritetään hävittää Päivölästä peittämällä kasvupaikka mustalla muovilla.
Jättilaukka
Allium giganteum
Pallomainen, lila kukinto kasvaa noin 80 cm varteen. Maanpinnan lehtiruusukkeessa leveät, pitkähköt lehdet. Kukkii keskikesällä. Päivölän näyttävimpiä sipulikasveja. Suosittu puisto- ja pihaistutuksissa viime vuosina.
Kallionauhus
Ligularia dentata
Keltaisena loppukesällä kukkiva, noin metrin korkuinen koristekasvi. Suuret, munuaismaiset, alapinnalta punertavat lehdet. Perhosten suosikki. Päivölän nauhusten lehdet usein reikäisiä, sillä tämä laji on myös lehtokotiloiden herkkua.
Karhunköynnös
Calystegia sepium
Valkoiset tai vaaleanpunaiset, torvimaiset kukat koristavat keski- ja loppukesällä jopa nelimetriseksi kasvavaa köynnöstä. Lehdet kolmiomaiset, herttamaiset. Tunnetaan myös nimillä elämänlanka tai isokierto. Karhunköynnös oli suosittu vanhojen pihojen kasvi, mutta nykyisin nopean leviämisensä vuoksi haitallinen vieraslaji. Kietoutuu Päivölän marjapensaiden ympärille.
Karhunvatukka
Ribes uva-crispa
Yli kaksimetriset, piikikkäät versot. Kukkii alkukesällä valkoisin kukin. Syyskuussa kypsyvät makeat, vadelmaa muistuttavat, mustat luumarjat. Lehdet vadelman lehtiä kookkaammat. Kasvaa Päivölän ulkorakennuksen seinustalla.
Kartiotuija
Thuja occidentalis
Tuuhea, ainavihanta pieni puu, kanadantuijan muoto. Muistuttaa ulkonäöltään katajaa, mutta lehdet neulasmaisten sijaan suomumaiset. Kanadantuija oli ensimmäisiä Eurooppaan tuotuja puulajeja, suosittu Suomessa jo 1800-luvulla erityisesti hautausmailla. Matalakasvuiset tuijan muodot ovat viime vuosikymmenten suosittuja puutarhakasveja.
Karviainen
Ribes uva-crispa
Noin metrin korkuinen pensas. Piikikkäät versot. Vaatimaton ja runsaasti marjova. Karviaisella on runsaasti alalajeja ja lajikkeita. Päivölän punainen karviainen on todennäköisesti perinteinen lajike nimeltä Lepaan punainen.
Kataja
Juniperus communis
Ainavihanta pieni puu. Neulasmaiset lehdet. Sinisiä katajanmarjoja eli käpyjä käytetään mausteena. Kasvatettu puutarhojen koristekasvina jo 1700-luvulla. Voi kasvaa jopa 1000-vuotiaaksi.
Päivölän torppa ja puutarha
Tervetuloa tutustumaan Päivölän torpan kasveihin. Torppa ja puutarha sijaitsevat Tarvasjoen kylässä, Hämeen härkätien varrella, ja torppa tunnetaan myös nimellä Kertun tupa.
Tällä sivustolla voit selata kaikkia torpan puutarhan kasveja tai tutustua eri vuodenaikoina kukoistaviin lajeihin.
Puutarha on yksi Tarvasjoen kylän vanhimmista. Siellä kasvaa useita suomalaiseen puutarhaperinteeseen kuuluvia ja ilmastoon sopeutuneita vanhoja perinnekasveja. Puutarhaa hoitavat kotiseutuyhdistys Tarvaisten talkoolaiset, jotka myös kunnostavat torpan päärakennusta.
Lisätietoa torpasta voi lukea sivun vasemmasta palstasta aukeavista linkeistä.
Sivuston kuvat on ottanut tiedetoimittaja Marjatta Sihvonen. Kuvien käyttö muuhun tarkoitukseen vain sovitusti.
Sivuston toteuttamista on tukenut Suomen tiedetoimittajain liitto.